lauantai 11. lokakuuta 2008

Laiska!!!


Vihaan itteeni niin hirveesti nyt. En ole liikkunut tänään kuin sohvalta parvekkeelle tupakalle 1000000 kertaa ja kävin kaupassa kadun toisella puolella. Muuten oon vaan istunu nojatuolissa ja datannu. Söin koko päivän vähäkalorista ruokaa ni kaloreita ei kerty ku enintään 250kcal KUNNES unohdin itsekurin ja menin porukoilla käymään. Olisin voinut kävellä tai edes pyöräillä, mutta en jaksanut ja pomppasin bussiin. Bussissa tuli hirveeeee ahdistus. Olis tehny mieli hypätä kyydistä kesken matkan ja kävellä lopun matkan. Mutta ei. Kotona tuli vielä huonompi olo kun oli päällekäin en-ole-liikkunut-tarpeeksi-ahdistus + olen-lihava-ahdistus + olen-laiska-ahdistus + lihoan-vielä-enemmän-ahdistus. Vedin naamaani 2 leipää juustolla ja pullanpalasen. Kuivattuja luumuja otin myös, jospa se auttaisi mahakipuun... Kun on päällä tämä kaikki masennus, ahdistus, liikaa syöminen ja liian vähän kuluttaminen yhtä aikaa niin olo on yhtä helvettiä.


Tekis mieli taas rojahtaa lattialle nukkumaan. Vaikka PITÄISI jumpata, läski! Kun on ihan väsynyt ni on ihana tuntea kuinka oman vartalon paino painaa kovaa maata vasten. Rintakehä tuntuu raskaalle. Se on jotenkin rauhoittavaa. Samaa tunnetta ei tule sängyssä pehmeän patjan päällä. Sitten vielä noi "lainaelukat" tunkee kainaloon nukkumaan. Olen aina ihan jäässä vaikka olisi miljoona vaatekerrosta. Lämmön tunne on ihanaa. Toinen laittoi päänsä mun mahan päälle ja oli mukava tuntea toiseen lämpö. <3


Tunnen kuinka lihoan. Siis fyysisesti tunnen kuinka reidet ja perse kasvaa. Kuinka rasva kasvaa niissä. Se on sellanen kihelmöivä tunne. Varsinkin juostessa reisiä vihloo. Kävellessäkin tuntee kuinka reisien heiluessa ihoa kihelmöi ja pistelee. Kuivittelenko vaan vai onko muilla kokemusta samasta?
Haluan nukkua tämän masennuksen ja väsymyksen pois. Mutta ei se nukkuminen koskaan auta.Mitä tekisin.....

Ei kommentteja: