Kun paha katse satuttaa

Kyykistelin juuri kukkien juurilla
rapsutellen laiskasti maata,
hyräilin itsekseni kaikenlaista,
kun samassa huomasin koulun poikien
katsovan aidan takaa,
sydän pysähtyi, laulu jäi,
koska katse kuin katse on paha silmä
kun se katsoo kätkettyyn sydämeen.

Robert Frost

Welcome to my Wonderland

Katsoin dokumenttia neroista ja sain siitä jotain ihmeen voimaa. Se toi minut ulos Ihmemaastani ja olin hetken kiinnostunut muista ihmisistä. Viime aikoina minua ei ole kiinnostanut mikään muu kuin omat juttuni. Omat turvalliset asiani. Ja, uskokaa ettei kaikki nämä asat liity syömiseen tai syömättömyyteen. Minulla on muitakin asioita (hyvin vähän kuitenkin), jotka tuovat turvaa ,mutta en halua hehkuttaa niitä täällä. Tuntuu, että olen hehkuttanut jo tarpeeksi.

Tiedän miten typerää on paeta todellisuutta ja vältellä velvollisuuksia. Tärkein niistä velvollisuuksista taitaa olla syöminen. Itselleni se tuntuu olevan blogin päivittäminen, koska omatunto kolkuttaa.

Huomaan miten mieleni sulkeutuu päivä kerrallaan enemmän ja enemmän. Jokin vetää minua sinne Ihmemaahani. Ulkomaailma tuntuu liian pahalta. Tunteet ovat liian pahoja. Katseet ovat liian pahoja. Arki on kidutusta. Tällä hetkellä teidän ihanat kommentit pitävät minua pinnalla. Ja nekin kommentit, joissa minua kehotetaan ottamaan itseäni niskasta kiinni ovat ihania. Tuntuu, että joku välittää edes vähäsen. Häettää miten vaikeaa kommentteihin vastaaminen on. Tuntuu, että koiperhosia lentelee tyhjässä pääkopassani...

Heikkouteni

Aamusta alkoi sama ahdistava olo, mikä on vainonnut minua koko viikon. Istuin lattialle ja avasin koneen, mutta en osannut tehdä mitään. Olisi paljon tekemistä, mutta en vain osaa aloitaa mitään. En jaksa. Mikään ei tunnu mielenkiintoiselle. Ajattelin vain, että säästän ne tekemiset myöemmäksi. Istuin taas lattialla tekemättä mitään puoli tuntia. Tiesin koko ajan miten aika kului ja se inhotti. Pitäisi olla tehokas ja käyttää kaikki aika hyväkseen. Vihaan itseäni kun en saa mitään aikaiseksi ja istun vaan lattialla tuijottaen seinää.

Onneksi päänsärky on jo lakannut. Ihmettelen vaan kun minulla ei ole ikinä ollut pahoja päänsärkyjä. Nyt niitä on ollut pari kertaa kesän aikana. Tänään en jaksanut tätä sietämätöntä ja tuskaista oloa niin päädyin taas lievittämään oloa kolmiokipulääkkeillä. Taas yksi syy lisää miksi vihaan itseäni ja heikkouksiani. Kuitenkin, kurjasta olosta tuli siedettävä olo. Hyvä olo verrattuna viimeaikaiseen mielentilaan...

Nyt lähden vaeltamaan vanhempieni luokse. Peter Pan tulisi telkkarista, mutta katson sen myöhemmin. Matkalla voin elää omassa Neverlandissa.

aivot rusetilla

Istun tässä lattialla ja odottelen terapiaan lähtöä. Laitoin musiikin soimaan kovalle telkkarissa, koska hiljaisuus tekee oloni vielä hermostuneemmaksi. Vihaan tällaista odottelua. Olisi parempi kun terapia olisi aamulla niin en ehtisi jännittämään ja ahdistumaan. Nyt mietin koko päivän ajan mitä se terapeutti keksii kysyä ja siinä vaiheessa kun istun siihen terapeutin pehmeään tuoliin, aivoni ovat nätillä rusetilla. En saa sanaakaan suustani.

Oho, huomasin, että sukat on eri paria. Toinen on vaaleanpunainen valkoisilla pilkuilla ja toinen mustilla pilkuilla. Mitähän seuraavaksi...

Kurjuus

Kurjuus! Aivan kamala olo. Koko päivän särkenyt päätä ja voimat pois. Kaikkein kamalinta päivässä oli kun aamulla piti käydä yhdessä tapaamisessa ja kirjastossa. Autolla ajaminen oli tuskaa kun pää tuntui räjähtävän ja silmiä särki. Aikaa meni vaikka kuinka kauan kun parkkipaikkaa ei tahtonut löytyä. Olisin lähtenyt muuten kävellen, mutta jalat ei vain kantaneet. Tuli paha mieli kun en jaksanut hymyillä kenellekään. Kaikki ajattelevat, että olen omahyväinen...

Nyt on sen verran parempi olo, että jaksoin koneen avata. En taida muuta enää jaksaakaan. Menen takaisin sänkyyn vaikka olen siellä maannut melkein koko päivän. Kun tulin päivällä kotiin, menin suoraan peiton alle. En edes vaihtanut farkkuja jalasta. Tuntui, että pyörryn siihen paikkaan jos liikun yhdenkin ylimääräisen liikkeen.

Okei, kolme on jo kysynyt, että olenko minä edellisen postauksen kuvassa :) Siinä missä tytöllä lukee paidassa 'MJ I want you back' muistaakseni. En ole siinä kuvassa, mutta halusin laittaa sen kuvan, koska 1. haluan MJn takaisin ja 2. minusta on otettu täsmälleen samanlainen kuva. Äitini on aina halunnut valokuvaajan paikalle kun olen tanssinut balettia näytöksissä tai muissa vastaavissa. Olen aina tanssinut vapaa-aikana MJ:n inspiroimana ja äiti halusi ottaa kuvasarjan studiossa. Oli fedora, nahkahousut, valkoinen käsine, 'moonwalk' ja 'toe stand'... Nyt on vain kuvat muistoina, koska tanssin virtaukseen uppoaminen on joskus liian vaarallista. Se vie mennessään...

Heräämisiä ja ehkä vähän hyvää mieltä

Aamulla heräsin 7.35 kun ovikello pärisi ja ihmettelin kuka voisi näin aikaisin kaivata minua. Heitin paniikissa lähimmät housut jalkaan ja harjasin hiukset. Postimies toi vain paketin. Sain vihdoin kauan odottamani paketin ja aamuni alkoi paremmin kuin yksikään viime viikon aamu. Olin kuitenkin liian väsynyt aloittakseni päivääni ja menin makaamaan vielä sänkyyn. Kädet ja jalat oli liian heikot kantaakseen ja silmät ei tahtoneet pysyä auki. Ajatukset ei kuitenkaan tahtoneet rauhoittua vaan olin täysin hereillä siltä kannalta. Oli pakko nousta ylös.

Aamutoimieni jälkeen aloin heti näperrellä pakettini kanssa ja mielialani nousi. On se kumma miten pieni itsensä hemmottelu nostaa mielialaa. En yleensä osta itselleni mitään ylimääräistä. Nyt päätin kuitenkin tilata yhden kalliimman jutun minkä todellakin halusin ja "hemmottelin" itseäni. Hävettää vaan miten materia saa minut paremmalle tuulelle... Mutta ehkä en jaksa tällä hetkellä nähdä niitä pieniä hyviä asioita elämässäni joiden pitäisi saada minut paremmalle tuulelle.

Kävin myös kaupassa tuossa lähellä ja suunnittelin sitä pari tuntia kotona. Alkoi heti sydän pumppaamaan ja kädet tärräämään kun piti ajatella kotoa lähtemistä. Tuli sellainen paniikki olo. En voinut kuitenkaan lykätä kauppaan menoa, koska jääkaapissa on vain valo.. Opamoxin voimin selviydyin kuitenkin kauppareissusta.

Lääke väsytti kuitenkin niin kamalasti, että melkein sammuin istualteni lattialle. Vaikka vihaan päiväunia ja etenkin nukkua meikit päällä niin annoin väsymykselle periksi ja menin takaisin nukkumaan. Nukuin 3 tuntia yhteen putkeen ja sen jälkeen oli kyllä parempi olo, täytyy myöntää.. Tosin herättyäni molemmat silmät oli vuotanu isot lätäköt tyynylle ja meikit oli tosi hienosti. Vihaan nukkua meikit päällä! Sitten silmät on täynnä jotain kökköjä ja ihan punaiset. Ei kiva.

Minun ongelmana (tai yksi monista ongelmista) on se, että nautin liikaa tästä nälän tunteesta. Ja siitä, että vatsa on tyhjä ja kramppailee. Tuntuu, että ansaitsen tämän pahan olon niin miksi mennä syömään.? Nytkin kello on kolme enkä ole avannut jääkaappia muuten kuin ottanut vettä. Nautin tästä nälän euforiasta. Tunnen itseni niin voimakkaaksi kun pystyn kontrolloimaan itseäni. Melkein 10 vuotta ja teen vieläkin tätä...

Kaipaan balettia niin, että sydäntä särkee...

Elämäni vihat ja rakkaudet

Kiitos Iceblue ja tthi!
Säännöt: Listaa haluamasi määrä asioita, joita rakastat ja joista et pidä. Haasta tämän jälkeen haluamasi määrä henkilöitä tekemään sama. Linkitä sekä haastamasi että sinut haastanut henkilö(t) postaukseen.

Rakastan
>pupuani
>sitoa hiukseni silkkinauhalla
>ukkosta
>hillosipuleita
>kuunnella musiikkia täysillä autossa tai mp3-soittimessa
>balettia
>katsoa myrskyä ikkunasta
>Helsinkiä
>postin saapumista aamulla
>tanssimista
>hyvän kirjan koukuttavasta tunteesta
>katsoa kun äitini leipoo
>kohteliaisuutta
>muumeja
>nukkua omassa sängyssäni
>lokkien laulua
>merta
>piparkakkutaikinaa
>tunnottomia jalkoja rankan lenkin jälkeen
>aamun ensimmäistä tupakkaa
>sitcom tv-sarjoja
>vaniljan tuoksua
>blogimaailman ystäviäni
>idoliani(jonka nimeä en halua hehkuttaa..)
>katsoa kuvia vanhoista balettiesityksistäni

Vihaan
>ruokaa
>kiroilua
>teinejä jotka esittää koviksia(ei pahalla)
>välittämättömyyttä
>aikaisia heräämisiä
>tungoksia
>tylsää oloa kotona
>nukkua liian pitkään
>syömisen jälkeistä katumusta
>suihkua
>taikureita/taikatemppuja
>väkivaltaa
>itsekkyyttä
>pahaa oloa jota joku ihminen ei ole ansainnut
>pitää farkkuja talvella
>valehtelemista
>huomion hakemista
>nähdä roskia maassa
>nolostumista
>vatsan turpoamista
>käsialaani
>puhua ihmisten kanssa
>nähdä tuttuja
>kun puhelimeni soi
>pilailuohjelmia(pilanpäiten,yms.)
>vessahuumoria
>seksikkyyttä
>alkoholin makua
>itseäni...


Haastan Kafi, Telina ja Kimmie :)