sunnuntai 21. joulukuuta 2008


Mitään uutta ei ole tapahtunut. Olen paastonnut. Viettänyt päivät vanhempien kotona leipomassa ja koristelemassa. Hermot on ollut kireellä koska isä valittaa kun en syö. Pää tahtoo räjähtää kun inhottaa mun läskit. Heikottaa kamalasti. Laiskottaa. Haluaisin vaan istua tässä tuolissa ja katsoa ikkunasta ulos.


///Mun luona on tulossa käymään yksi mun kavereista. Se tuo mlle joululahjan kun annoin sille sen lahjan jo. Mun kaverit voi todellakin laskea yhden käden sormilla, mutta silti vihaan sitä kun joku kaveri haluaa nähdä. Haluan vain olla rauhassa. En jaksa puhua enkä kuunnella. Olen todella huono kaveri. Mutta sillon kun harvoin näen kavereitani ni yritän esittää "normaalia ihmistä". Vaihdoin sellaiset vaatteet, että ei tarvitse hävetä. Mun koti vaatteet ei oo sellasia, että khtaisin mennä kaupungille niissä kävelemään. Mutta mulla on aina kylmä ja nämä kotivaatteet on lämpimät. Eipähän mua kukaan täällä kattele kun yksin asun. No, ei pupulta ole tullut valituksia..

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti sinunkin jouluusi löytyy edes hieman valoa ja iloa.

Et ole huono ystävä/kaveri. Masentuneet ihmiset vain eivät jaksa pitää suhteita yllä. Itsekin olen saanut kuulla tästä useaankin otteeseen ja se vituttaa aina. Joskus (=aina) vain tahtoisi olla yksin, ettei tarvitse pitää kulisseja yllä.

Tsemppiä ja voimia!

Krista kirjoitti...

En tarkoittanut sitä pahalla.
Olen masentunut joulusta. en muulla tavalla. :D
En todellakaan pahaa tarkoittanut.
<3