tiistai 16. joulukuuta 2008

Pääsin vauhtiin, vaan millon pysähdyn..

Tänään olen juonut jo yhden batteryn.

Korvissa humisee kun heikotus yrittää päästä pinnalle. Silmissä sumenee aina kun päätä kääntää, mutta se pitää vaan unohtaa. Mutta pääsin vauhtiin kun kävin kaupassa ostamassa koristelutarvikkeita kun menen leipomaan porukoille kohta. Teen piparkakkutalon.. En tiedä kuinka kauan jaksan siellä seistä ja pyöriä...

Eilen join vain mehukeitoa ja pepsi maxia. Niin, ja söin ruokalusikallisen sokerikuorrutusta. En voinut vastustaa kiusausta. Olin kuorruttamassa pipareita ja oli pakko saada se kökkö pois lusikasta kun aloin tiskaamaan. Seliseli.. Mutku viemäri olis menny tukkoon siitä mällistä ;)
Iltaisin on ollut ihana mennä nukkumaan kun sängyssä maatessa maha on kuopalla ja tuntuu että maha koskettaa selkärankaa. Ei se kyllä sille näytä, mutta tuntuu. Nälkä on myös ihana tunne. Olen aina nauttinut siitä. Kun nälkä syö mahaa niin on onnistunut itsensä nälkiinnyttämisessä.

Paino laskenut sunnuntai aamusta 1kg.

Sitä edellisestä sunnuntaista (7.12) 1,7kg.

3 kommenttia:

tthi kirjoitti...

Tuo on oikeasti ihanaa, kun tuntee ettei maha pömpötä ja kun on onnistunut saamaan luita vähän enemmän näkyviin. Harmi vain näin ei ole minulla monestikaan :/

Anonyymi kirjoitti...

Tekstisi on niin kamalan surullista, toivottavasti saisit jostain voimia taistella kohti OIKEAA ELAMAA.

Mira kirjoitti...

oon niin kateellinen siitä miten saat painon laskemaan. mä en siinä onnistu en sitten millään. mut kuten tthi sano; on ihanaa ku huomaa että luut tulee hetki hetkeltä enemmän näkyviin.