lauantai 1. toukokuuta 2010

Potku palleaan

Paljoa ei ole tapahtunut edellisen postauksen jälkeen. Olen nyt uudella osastolla taas odottamassa sitä ensi viikon 'leikkausta' tai avanteen laittamista. Sen piti olla jo tällä viikolla, mutta mulla oli pientä kuumetta alkuviikosta niin tätä siirrettiin. Tämä osasto on oikeastaan paljon mukavampi kun kukaan ei tunne minua ja saa taas aloittaa alusta.

Tämä viikko oli aivan kamala siellä omalla edellisellä osastolla. Vietin melkeimpä koko viikon vierihoidossa tai lepareissa. Itkin loputonta itkua päivittäin ja vasta torstaina tuli turta olo. Tuntui kuin minusta ei olisi jäljellä enää mitään. Puhuin kyllä omahoitajani kanssa kun hän vahti minua ja sain pari kiveä rinnaltani pois. Ahdistus silti elää minussa eikä irroita otettaan, samoin kuin sitkeä masennus. On jatkuvasti sellainen olo kuin joku olisi potkaissut minua palleaan ja ilmat pihalle . Sitä tekee masennus..

Olen todella pahoillani kun pääsen päivittämään näin harvoin. Viime aikoina olen ollut paljon vierihoidossa tai lepareissa eli puhelinta en olisi saanut mitenkään. Täällä uudella osastolla on löysempi vartiointi eli pääsen ehkä päivittämään useammin. Toivottavasti, koska on viekkareita tästä kirjottamisesta.

Ai vappu. Minulle oli ihan sama oliko vappu vai ei. Olisin kuitenkin möllöttänyt kotona yksin. Mutta olisin mielummin möllöttänyt kotona kuin sairaalassa. Olisin halunnut katsella ikkunasta muiden juhlimista ja ehkä käydä iltalenkillä serpentiinillä koristelluilla kaduilla.

Ne yhden kappaleen sanat olivat aivan ihanat eli kiitos siitä sinä kommentoija. En muista nimeltä, mutta olen aivan hämmästynyt miten jotkut teistä näkevät vaivaa kommentin kkirjoittamisessa. Olen todella piristynyt teidän kommenteistanne ja teidän kauniit sanat auttavat minua jaksamaan aina huomiseen.

9 kommenttia:

Kelvoton kirjoitti...

voi tyttö pieni, yritähän saada itsesi kuntoon. ♥

Mary kirjoitti...

Minähän ne laulun sanat lähetin ja kiva jos ne piristi :)

Toivon sinulle kaikkea hyvää.
voimia <3

däriä kirjoitti...

hei anteeks ku tälläinen vähän syömishäiriöiden hoidosta tietämätön niin mitäs ne leparit ja vierihoidot on ? ja kuinka vanha oot ? mut tsemppiä sulle tosi paljon <3 kuulostaa tosi kurjalta sun elämäs ! :(

Anonyymi kirjoitti...

Älä luovuta, he pitävät sinua hengissä siihen asti että jaksat ja itse haluat. Anna heidän hoitaa ja ruokkia sinut, vaikka tuntuisi kuinka pahalta.

Olet ihana, herkkä, arvokas, ihan liian tärkeä että tuo sairaus sinutkin saisi.

Paljon voimia sinulle ja läheisillesi!

T. Anoreksiasta parantuneen äiti

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Olen nyt ehkä kuukauden ajan seurannut blogiasi ja ensinnäkin kiitos!! Sait minutkin kiinnostumaan sellaisen kirjoittamisesta :)

En ole ennen kommentoinut, kun en oikein tiedä mitä sanoisin, tuntuu ettei lohduttavat sanat riitä... Nyt kuitenkin kun tuli noista laulujen sanoista puhetta, niin tässä yhtenä päivänä kuullessani Jenni Vartiaisen Elämänperhosen, tulit mieleen sen laulun sanoista:

" ympärilläsi pyörin
räpyttelen siipiä
hätääntyneenä hyörin
koitan hiljaa hiipiä

haluaisit jo mennä
se liian aikaista ois
jos huristellen lennän
sä vain himmenet pois

mä kuiskaten korvaasi käsken
älä vielä luovuta kesken

mä oon se pieni hyönteinen
joka napaasi kutittaa
sua vielä rauhaan jätä en
et saa liukua rajan taa
et saa liukua rajan taa "

En voi kun toivoa sinulle kaikkea hyvää, sitä siis monen monta sataa kiloa!!

cassie kirjoitti...

däriä- kiitos kommentista! Olen 25v. :''( mutta kaikki luulee minua teini-ikäiseksi. Vierihoidossa potilasta seuraa koko ajan hoitaja eli useimmiten istuu vierellä. Leparit eli lepositeet kiinnitetään potilaan käsiin jotta hän ei pysty liikuttamaan niitä. Niitä pystyy säätämään,että potilas pystyy liikuttamaan käsiään jonkin verran. voi käyttää esim. Väkivaltaisilla potilailla ja minulla oli etten ottaisi nenämahaletkua tai muita johtoja pois :/ selitinkö tarpeeksi sekavasti?

cassie kirjoitti...

Anonyymi- nuo laulun sanat osuivat juuri oikeaan! Aivan ihanat :) Kiitos!

däriä kirjoitti...

oi joo selitit ihan tapreeks hyvin ! jakselemisia sulle ! <3 sun blogi on tosi kiinnostava, nous heti yheks lemppariks vaikka löysinkin eilen ja aion jatkaa lukemista loppuun asti ! olis tosi kivaa jos se loppu tulis olemaan onnellinen !

japanin tiikeri kirjoitti...

Tuli pari tippaa linssiin kun luin sun blogia! Toivottavasti paranet <3 t, minä ja mun kissa