maanantai 3. toukokuuta 2010

Ulkoilu

Isä kävi vierailemassa täällä uudella osastolla ja käytti minua ulkona. Mieliala muuttui hetkessä. Oli ihana päästä siitä kovalta sängyltä pois. Hoitaja sanoo ettei se ole edes kova, mutta minulla puutuu takapuoli ja reidet koko ajan. Pitää nojata välillä toiselle jalalle ja sitten toiselle jalalle. Ja tämän letkun kanssa ei löydy yhtään hyvää asentoa. Se painaa kurkkua jos on kyljellään ja sitten puutuu jalatkin. Selällään on ihan hyvä ilman tyynyä, mutta sitten puutuu takapuoli. Eli paras on selällään, ilman tyynyä ja jalat vaihdellen 'kylkiasennossa'. Onneksi ette ole näkemässä.... Sain kinuttua kivikovan patjani päälle tusinan päiväpeittoja niin patja ei tunnu niin kovalta. Yksi mieshoitaja kysyi, että oletko ihan varma ettei siellä patjan alla ole hernettä, prinsessa? Tosi hauskaa...

Ulkona oli aivan ihana ilma. Vaikka olisi ollut räntäsade niin se olisi tuntunut ihanalle, koska ulos pääseminen on vain niin vapauttavaa osastolla olemisen jälkeen. Aiemmin minua on hävettänyt mennä ulos tippatelineen ja kaiken kanssa, mutta ei nyt. Keskityin vain raikkaaseen ilmaan ja ,niin, tupakan polttamiseen. Isä kyseli kaikkea ja yritin vaikuttaa pirteältä. Huomasin, että isän oli vaikea katsoa minua. Oikeastaan siitäkin on käyty jo keskustelu isän kanssa ja tuli vähän huono omatunto kun oman isän on vaikea katsoa lastaan...

Osastolle paluu oli vaikea ja olisin halunnut jäädä istuskelemaan ulos. Sain vielä molemmat iltapäivälehdet luettaviksi mikä piristi. Nyt palaan lehtien lukuun ja toivon, että aika lentäisi. En ole edes kysynyt millon minulle laitetaan se avanne eikä nuo ole kertoneet. Tai sitten olen vain unohtanut. Parasta näin kun en osaa jännittää sitä.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi olen vähän tyhmä, mutta miten tuo avanne käytännössä toimii? Turvaako se jotenkin ravinnon saannin? Koitin jo googlettaa, huonoin tuloksin :/...

Tiedän, että vanhempien on vaikea katsoa omaa lasta kun se kärsii... Mutta muista, ettei se ole sinun vikasi. Et oo ite valinnut tätä tietä kuljettavaksi, en usko että kukaan meistä on..

Sanoit edellisessä postauksessa, ettet usko että sua enää voi auttaa.. Mä uskon että pieni toivon kipinä on meissä kaikissa AINA (siis ihan pieni edes), ja on tärkeää pitää siitä murusesta kiinni..

Voimia oikein paljon, ja ihana kuulla että piristyit hieman tuolla ulkoilmassa. Niin piristyn minäkin :)!!!

Anonyymi kirjoitti...

Kyseinen avanne eli PEG-letku toimii siten, että vatsan läpi laitetaan letku suoraan mahalaukkuun. Letkuun laitetaan sitten joko erityisiä ravintovalmisteita tai sitten ihan tavallisia nestemäisiä ruokia ja juomia.

Pantalaimon kirjoitti...

mukava että pääsit käymään ulkona raittiissa ilmassa. se varmasti paransi mieltä ja oloa. Ja kuten Amelie kommentissaan jo sanoikin. uskon minäkin että sinussa on vielä se pieni toivon hiven. Minä uskon ja toivon että jaksaisit vielä taistella. Ja jonain päivänä sinusta tulee vielä terve tyttö. rakkaita terveisiä.

Mary kirjoitti...

Kuulosti herttaiselta se mies hoitaja :D

Koita jaksaa rakas,
aurinkoisia halauksia <3

She kirjoitti...

Yhdyn edellisiin ♥ :)

? kirjoitti...

Tämmönen jännä juttu tuli esille ku luin blogias.
lauantaina 23. tammikuuta 2010 kerrot Serkustasi _MINNASTA_ joka kuoli auto-onnettomuudessa.
perjantaina 8. toukokuuta 2009
kerrot serkustasi _SANNASTA_ joka kuoli auto-onnettomuudessa.

Jännä sattuma, otan osaa!

cassie kirjoitti...

siis mitä ihmettä!?! Mun serkun nimi oli Sanna, mutta mun yhden tädin nimi on Minna. Näin fiksu minä olen. Epäilen, että tuo postaus oli ehkä lääkehöyryissä osaksi kirjoitettu. En tajua mitä olen tuossakin postauksessa ajatellut...

Anonyymi kirjoitti...

Joo ei se mitään :) Jäi vaan vaivaamaan mutta tottakai virheitä sattuu^^

ysl.elle1 kirjoitti...

Hei. Haluan sanoa, että luin kaikki kirjoituksesi läpi eilen ja tänään ja rakastan blogiasi. Mulla on kans todettu vaikea masennus ja kirjoitit joskus kun mun ajatuksia <3 haluan myös sanoa, että olet kestänyt niin hitsin paljon. voimia ja lämpimiä haleja sulle, ihana ihminen!
-sait jo eilen musta lukijan.

Tino kirjoitti...

Toivottavasti vointisi on hyvä :>

Ootko nyt psykiatrisella vai somaattisella osastolla, sikäli kun se nyt mulle laisinkaan kuuluu, mutta kiinnostaa 8)