keskiviikko 1. joulukuuta 2010

en ole jaksanut päivittää kun tuntuu ettei ole mitään päivitettävää. Ei ole voimia kaivaa ajatuksia päästä. En ole käynyt edes terapiassa kun en jaksa puhua. En ole päässyt vieläkään kotona käymään. Alan jo kiukustua lääkärille ja hoitajille kun eivät tahdo ymmärtää...
En tiedä mitä muuta...

12 kommenttia:

Tino kirjoitti...

Rakas Carrie <3
Mun oli ikävä sua <3 Onneksi olet edes elossa. Olisko jotain sp-osoitetta, mihin sulle voisi kirjoittaa?

Toivon sydämestäni, että jakselisit!

Tiia.

Inka kirjoitti...

Voi että! :-( Kauheasti voimia sulle! Oon seurannut sua melkein alusta asti ja täytyy sanoa et oot mieletömän urhea kaikesta huolimatta. Yritä jaksaa, olet vahva <3

ysl.elle1 kirjoitti...

hoitajat ja lääkärit ei tiedä mitään, vaikka luulee olevansa jotain jumalia. sen oon oppinut näiden jaksojen aikana. sinä tiedät paremmin kuin ne.
koita jaksella siellä, voimia mielettömästi <3

abigail kirjoitti...

Ihana kuulla, että olet vielä täällä!:)

Peppiina kirjoitti...

Ihanaa kuulla susta jälleen ja tietää, että oot sentään hengissä! Voimia ja iso hali <3

Anonyymi kirjoitti...

"hoitajat ja lääkärit ei tiedä mitään, vaikka luulee olevansa jotain jumalia. sen oon oppinut näiden jaksojen aikana. sinä tiedät paremmin kuin ne"

Toivottavasti et ota tälläisiä lapsellisia(?) kommentteja tosissasi.

cassie kirjoitti...

Kiitos kaikille! <3

Tino: mun säpö on cassie-is-not-ok@hotmail.com

Anonyymi: otan lojaalien lukijoiden kommentit omassa arvossaan. He tuntevat minut eri tavalla. Mutta kaikkien kommentit ovat tietysti tärkeitä ja arvostan joka ikistä kommenttia. Yksikään ei jää lukematta vaikka en pystyisikään vastaamaan.

TIM kirjoitti...

hyvä kuulla susta ees jotaan. ja usko tai älä mut oon miettiny muulloinkin kun koneella istuessa että mitä sulle kuuluu ja oothan sä kuitenkin yhä hengissä... sitten mä törmäsin kaija koon avaruuden kevät piisiin ja en tiiä mitä sanoa. voimia kovasti <3 halaus

Anonyymi kirjoitti...

mitä lääkärien ja hoitajien mielestäsi pitäisi ymmärtää??

Juliet kirjoitti...

Olen tässä viime päivän aikana lukenut koko blogisi aivan alusta loppuun ja en voi muuta kuin taivastella sitä, että olet selvinnyt tännekkin asti (edes jotenkin). Et tunne minua, mutta olen niin ylpeä sinusta, että olet jaksanut. Voimia sinne aivan älyttömän paljon ja jos et laita pahaksesi niin liityin tähän uskolliseen tukiverkkostoosi täällä blogimaailmassa.

Anonyymi kirjoitti...

Cassie, koska selvästikään et välitä itsestäsi (mikä on väärin!), mieti läheisiäsi. He rakastavat sinua ja toivovat sinulle hyvää. Ei sinusta tule enää pikkutyttöä isän syliin, mutta sinä voisit olla vielä isäsi ja äitisi ilo ja elämän valo. Älä jätä heitä! Vanhempiesi hätä on varmasti kamala.

Tinkerhell kirjoitti...

Paljon sä painat? :O <33