maanantai 16. maaliskuuta 2009

Huomenna koittaa vapaus yhdeksäksi kokonaiseksi tunniksi. Kuulostaa vähältä, mutta kun on maannut samassa sairaalasängyssä melkein kuukauden käymättä ulkona ni 9 tuntia vapaus on jotain uskomattoman ihanan kuuloista. En jaksaisi odottaa. En aio edes tehdä mitään erikoista vaan nauttia rauhasta omassa kodissa. Äiti tulee hakemaan ja mennään varmaan ensin niillä käymään. Toivottavasti ei ole montaa mutkaa matkalla...

Monet ovat ihmetelleet mun pamien määrää, mutta se on ihan sallittu annos. Saan välillä paniikkikohtauksia ja pamit auttaa siihen. Täällä osastolla sain aluksi jatkuvasti hyperventilaatiokohtauksia ja sen takia olen saanut usein rauhoittavia. Lääkäri tietty valvoo etten saa niin paljoa, että tulisi riippuvuutta.. Mut kotona ei rauhottavia yleensä mene ku pari viikossa. Täällä onkin eri asia..

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, kun pääset vihdoin pois sieltä. :) Ei varmasti oo kivaa vain maata paikoillaan ja käppäillä sairaalan sisällä.. Mä kyllä sekoaisin, jos mut pakotettaisiin olemaan neljänseinän sisällä niinkin kauan kuin lähemmäs kuukauden.. Huhu. 9tuntia tuntuu varmasti aivan yli-ihanalta. Toivottavasti pääset pian kokonaan pois sieltä. Pärjäilemisiä sulle!

Anonyymi kirjoitti...

P.s. On tosi kiva, ku kirjotat tänne näin usein. Jotku, joiden blogia oon seurannu niin ne vaan sillon tällön kerran kk käy kirjottamassa jotain. Tää on kyllä yks parhaista blogeista, mitä käyn lukemassa ja niitä hyviä blogeja ei löydy mun listalta kovinkaan montaa.

leander kirjoitti...

Kaipa se sitten on sallittu määrä, huii :S

Ite otan joskus harvoin rauhottavan, ja tää tyttö menee niistäkin ihan sekasin. Niin pamit sitten...

Mutta yritä selvitä, ja ihanaa lomailua!

Laura kirjoitti...

Kuule, yhdeksän tuntia on totinen luksus osastopotilaalle! Mä muistan kans kun olin ekaa kertaa ossalla etten viikkoihin saanut mennä edes minuutiksi röökiterassille seisomaan.

Parempi aina olis jos pärjäisi ilman pameja, mutta kyllä mullakin menee niitä melkein päivittäin.. riippuu hiukan. Osastolla jokaisen ison aterian yhteydessä ja sitten taas tarvittaessa. Kotona koetan olla mahd vähällä, sillä surullisimpia ovat bentsokoukkuun jääneet.

PIDÄ IHANA VAPAA! puspus <3

Anonyymi kirjoitti...

hei pidäppä oikein tosi ihana ja kiva vapaa ! ota siitä kaikki irti, äläkä stresaa mistään =)