sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Koomasta herätys

Olen koomannut sängyssä lämpimän peiton alla melkein koko loppu viikon. Mulla on ollut kauhea päänsärky joka päivä. En ole jaksanut nousta ylös kuin tupakalle ja särkylääkettä ottamaan. Päänsärkykin on vaan pahentunut kun en ole syönyt mitään. Koko päätä vihloo ja valot koskee silmiin. En jaksaisi tätä enää yhtää kauempaa.


Kävin iltapäivällä vaa'alla kun jaksoin vihdoin nousta sängystä. Tällä viikolla reilu kilo tippunut.. Painoindeksini on 15,2 eli olen samassa painossa (tai hieman vähemmän) kuin ennen sairaalaan joutumista helmikuussa. Olen tässä välissä tiputtanut sen 3kg minkä paisuin sairaalassa ja vähän yli. Se painon nostaminen siellä sairaalassa oli niin vaikeaa ja vuodatin jatkuvasti katkeria kyyneliä ahdistuksissani. Ärsyttää, että petin lupaukseni lääkäreille ja vanhemmille. Ei minuun kai voi luottaa. Niin kun ei ole koskaan voinut. Toisaalta olin tyytyväinen kun vaaka näytti pienempää numeroa. En voinut olla hymyilemättä. Olen varmaan sekoamassa kun sanon tämän, mutta kun katsoin peilistä itseäni niin näytin hoikemmalle mitä vaaka näytti. Mulla on varmasti silmissä vikaa kun olen nukkunut niin paljon. Näytän yleensä aina paljon läskimmälle peilistä mitä vaaka luku sanoo, mutta tänään se meni toisin päin. Kuten sanoin, olen sekoamassa...

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mua pelottaa kun laihdut vain ja olet niin alipainoinen. Sun kehos ei kestä tuossa painossa kauaan, tuskin sulla hormonitoimintakaan (menkat yms) toimii ja pumppukaan ei varmaan tykkää :(.. Toivon oikeesti että saat painoa lisää ja paranet niin voisit elää elämää täysillä. Kun paino nousee niin ei henkisestikään ole niin paha olla kun aliravitsemustila vähenee.

Balalai kirjoitti...

Hui kun olet varmasti pieni! Voimia sinulle, koita jaksaa!

tthi kirjoitti...

Ei, en usko että ulet sekoamassa, sillä kun bmi näyttää viittätoista, niin ei peilissä voi olla kukaan muu kun jokin pieni ja kaunis, joka kyllä saisi pitää reilusti ne 3 kg, mutta niin. Ei se helppoa ole. Älä kuihduta itseäsi pois... <3