maanantai 25. toukokuuta 2009

Omatunto myytävänä



Olen käynyt viime aikoina vanhemmilla aika usein, koska äiti on tuonut töistään ylimääräisiä hedelmiä kotiin. Äitillä on oma pitopalvelu yritys ja se tuo aina kaikkea hyvää kotiin kun ne on leiponu ja on jääny ylimääräistä. Eli viime viikolla söin melkein ainoastaan mansikoita, hunajamelonia ja tavallista melonia. Pelkää vettähän tuo on eli paino on edelleen lasku suunnassa. Olin niin onnellinen kun BMI kävi 14 puolella, mutta omatunto kävi kolkuttamaan... Pyörii vaan mielessä lääkärin sanat. "Jos tuolla tavalla ja vauhdilla pudotat painoa niin käy taas huonosti...jne." Inhottaa kun omatunto astuu väliin laihuttaessa. Argh... Toisaalta kaipa se on hyväksi välillä...

Mulla on lihakset ihan juntturassa kun olen lenkkeillyt niin paljon enkä ole tajunnut venytellä ollenkaan. Eilen en meinannut päästä sängystä ylös kun peppu oli niin kipeä. Jalat ei kantanu ollenkaan kun sattu niin kamalasti lonkkiin ja jalkojen sivuille ylös. Tuskaa..

6 kommenttia:

pieninainen kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elefantti Anttu kirjoitti...

Oooo mansikoita ja vesimeloonia <3 odotan niin innolla että kesä pääsee alkamaan yksinomaan noiden herkkujen takia, muuten koko kesä voisi puolestani kestää vain juhannukseen asti :D

pieninainen kirjoitti...

höh kirjoitin vahingossa kommentin sulle vaikka piti kirjoittaa lasipalaselle..sori :) en mä sua oo ikunakikuna nähny missään, vaikka olis kyllä kiva nähdä, ei sillä. jaksamisia sulle kanssa! <3

Anonyymi kirjoitti...

Moi. Oon seuraanu blogiasi jo kauan ja ihanan aidosti kirjoitat masiksesta ja sh:sta josta itsekin valitettavasti kärsin. Oletko ollut välillä paremmassa kunnossa (tai normaalipainossa)? Mietityttää vaan kun olet ollut jo niin kauan sairas ja jos painosi on ollut vielä tuostakin alempi niin miten ihmeessä olet vielä hengissä. Salaa olen kuitenkin kateellinen kun olet päässyt noin laihaksi ja kehosi kestää vielä, omani kun aloitti temppuilut "jo" keskivaikeassa alipainossa jossa ehdin vain vähän aikaa olla.. Mutta tsemppiä sulle <3

cassie kirjoitti...

Anonyymi- olen ollut normaalipainon ja alipainon rajalla sairaalakeikkojen jälkeen vähän aikaa, mutta sairaus on vienyt aina voiton. Sairaalasta pääsin aina alaikäisenä vasta normaalipainoisena BMI:n mukaan. Avohoidossa oli pidettävä painoa yllä uhkailujen takia(muuten loppui baletin harrastaminen, ja sitten loppuikin). Nyt täysi-ikäisenä pääsin pois kun oli turvallista. En ole ollut normaalipainon puolella (BMI) useampaan vuoteen. Lähelle sitä on pitänyt painoa nostaa sairaalassa ollessa, mutta kotona se on aina laskenut. Ei kannata olla kateellinen, koska tosiasia on että keho ei kestä loputtomiin ja sen olen saanut kokea. Nyt on jo luissa, sydämessä ja maksassa vikaa... :/
Voimia sinulle ja taistele<3

ashasha kirjoitti...

pakko sanoa, että rakastan blogiasi, niin 'kammottavaa' asiaa kun se käsitteleekin :)

kaikkea hyvää sulle <3