tiistai 30. kesäkuuta 2009

Väsynyt ja anteeksi

Onkohan se tuo helle mikä tekee oloni ihan vetämättömäksi. Koko keho tuntuu niin raskaalle. Kädet ja jalat painavat kuin lyijy. Eikä siis todellakaan tee mieli syödä mitään. Kävin pienellä kävelyllä kun hain kioskilta uutislehdet. Kun näin tiskin vieressä kaikki suklaapatukat niin teki mieli oksentaa. Kaikki makea oksettaa tällä hetkellä ja tekisi mieli vain juoda vettä. Ei muuta.

En ole saanut aikaiseksi mitään. Olen nukkunut pitkään. Ihan liian pitkään, mutta pehmoinen sänky tuntuu niin turvalliselta. En muista mitä olen tehnyt viikonloppuna kun päivät ovat menneet niin nopeasti ja jotenkin sulautuneet toisiinsa. Nytkin oli parin päivän tauko postaukissa, josta olen pahoillani. Jospa saisin voimia taas jostain...

Kaiken tämän murheen lisäksi mun mielessä on pyörinyt vain yksi asia enkä odottanut sen vaikuttavan minuun näin kovasti. Joku tajuaa tuon kuvan ja aikaisemman postauksen yhteyden... tai ei. Nytkin silmät täyttyivät kyynelistä. Äh, ei minusta ole mihinkään..

Naapurin poika on tupakalla parvekkeella ja savu kulkeutuu mun avonaisesta ikkunasta sisään. Pitää mennä itsekin kunhan se poika on mennyt takaisin asntoonsa. En ole koukussa..

2 kommenttia:

telina kirjoitti...

Kuten yleensäkään, en osaa sanoa mitään, en muuta kuin toivottaa hirveästi jaksamisia.
Helteet on inhottavia, ulkona ei pärjää suojavaatteissa muttei viitsi olla liian vähissäkään, kaikki on huonosti. Tulisi syksy pian.
Mitä muuten pupulle kuuluu? :>

Jigsaw kirjoitti...

Ei mullekkaan oiken maistu mikään,karkki ja kaikki rasvanen saa mut nyrpistään nenää mitä yleensä en kyllä tee. Mutta hyvä näin :)