Aamulla päätin, että minun on pakko lähteä asunnostani ulos, koska olen aivan vankina täällä. Eilen illalla olin aivan innoissani ajatuksesta, että lähden aikaisin aamulla torille. No... Aamulla kaikki tuntuu sille, että missään ei ole mitään järkeä. En haluaisi aloittaa uutta päivää. Kaikki suunnitelmat tuntuvat niin typerille ja vaikeille, että haluaisin vain luovuttaa. Useimmiten luovutan. Aamulla mietin 2 tuntia lähdenkö vai enkö. Olin myöhässä aikataulustani ja se teki lähdöstä vielä ahdistavampaa. Tänään kävin kuitenkin ostamassa mansikoita ja kirsikoita torilta. Piilouduin isojen aurinkolasieni taakse, mutta se ei tehnyt olosta helpompaa. Katseita joka puolella. Katseita minun vartalollani. Vihaan sitä kun näen itseni tällaisena ja uskon muidenkin näkevän saman.
Rakastan sadetta ja ukkosta. Tulee niin turvallinen ja kotoisa olo kun saa istua kotona ikkunalaudalla ja katsoa ulos. Valvon tunteja ja yritän nähdä salamoita. Joskus lähden keskellä yötä kävelylle ukkosella, jotta näkisin salamoita paremmin. Rakastan myös ukkosen jyrinää, koska se on niin voimakasta ja pelottavaa. Jostain syystä tulen paremmalle tuulelle ukkosella. Toivon joka päivä, että tulisi oikein mustia pilviä ja jyrähtäisi. Kun toiveeni toteutuu olen iloinen, mutta jos tummat pilvet lipuvat kauemmaksi tunnen oloni pettyneeksi..
Aina kun näen mustia pilviä taivaalla, asettaudun ikkunan ääreen odottamaan jospa se ukkonen tulisi. Tuntuu, että vuosien saatossa ukkosilmat ovat vain vähentyneet. Lapsena oli kesäisin kamalasti ukkosia. Ehkäpä vain pelkäsin sillon enemmän niin tuntui, että ukkosti liian usein..
Aina kun näen mustia pilviä taivaalla, asettaudun ikkunan ääreen odottamaan jospa se ukkonen tulisi. Tuntuu, että vuosien saatossa ukkosilmat ovat vain vähentyneet. Lapsena oli kesäisin kamalasti ukkosia. Ehkäpä vain pelkäsin sillon enemmän niin tuntui, että ukkosti liian usein..
BMI14,8
5 kommenttia:
Ukkonen on ihanaa, varsinkin tällaisille joiden päätä puristaa matalapaineessa; kun luonto vapauttaa paineitaan kaikki kipu ja huolet kaikkoavat mielestä. Ja niin... kaikki tuntuu hetken helpommalta.
Hyvä että sait lähdettyä, plussaa vielä siitä että kaikesta myöhässä olemisesta huolimatta. Ehkä se on taas seuraavalla kerralla helpompaa.
Hieno kuva...
En tiedä kuinka tän sanois ja hävettää kyllä jo valmiiks, mutta sanon kuitenkin nyt kun vielä muistan ja ku en voi ymmärtää miksi, mutta siis:
Näin viime yönä unta... ja sä olit siinä! Huom, en siis edes oo nähnyt koskaan sun kuvaa enkä tiedä yhtään mitään sun ulkonäöstäs, muuta ku oot varsin pieni, mutta siis.. En siis yhtään mitä mun alitajunnas liikkuu, mutta en juurikaan muista unesta muuta kuin sulla oli pitkät, melko vaaleat ja luonnollisen väriset hiukset ja mä taas tein jotain tyhmää, enkä totellut sun vanhempias niin mun piti lähteä.
Haaaa, voi että kun osaa olla viisas mieli :)
ukkonen ja sade on kyllä oikeita energiapommeja. olen kans huomannu että niistä tulee paremmalle tuulelle. ehkä osa siitä mahtavasta energiasta imeytyy meihin pieniin ihmisiinkin :)
-----------
hah tthi et ole ainoa joka on nähny unta cassiesta :D minunki unessa tyttö on ollut :)
kovin hiljaisena seisoi keskellä huonetta sinisessä maailmassa. tämän unen näin viimeviikonloppuna.
---------
oih nyt alkoi haluttamaan mansikoita ^_^
Mäki oon jumittunu kotia.. Sisko lähti tänään lappiin ja munki piti lähtee, mutta viimetipalla ahdistus kävi ihan ylivoimaseks niin täälä mä istun yksin kotona. No toisaalta parempi näin. Ei tartte hautautua ylisuuriin vaatteisiin sielä kaikkien ihmisten keskellä..
Mä tykkään kans ukkosesta! Tänään just oli aika kova ukkonen illalla ja oikeen salamoiki ja sato kaatamalla vettä. :) Mä järkkäilin mun koulupapereita parempaan järkkään valmiiks tota koulun alkua varte ja pihalla jylisi ukkonen. Mulla palo vaan pari kynttilää pöydällä siinä, kun yritin saada ne paperit kasaan.
Oli ihanan tunnelmallista, kun oli jo aika pimeetä tai no hämärää.
Niinpä, ja just kun ei oo nähnytkään toista eikä mitään, niin sit ittestään kehittelee sille ihmiselle jonkinnäköisen ulkonäön :D
Enkä tiedä millainen muka tuo minun itsekurini sitten on, saatan päättää tämän "karkkilakon" tuon tuosta, mutta pian huomaankin syöväni kauppaa tyhjäksi herkuista. :S Noh, nyt koetan olla niin kauan ilman kun pystyn.
Lähetä kommentti