unettomuutta ja unia

Unirytmi on mennyt aivan sekaisin viime aikoina. Viimeiset päivät ovat olleet suunnilleen tällaisia: 2 vuorokautta valvomista putkeen, nukutaan 12 tuntia ja taas valvotaan pari vuorokautta. Olen lopenuupunut. Koko kehoni tuntuu kymmenen kertaa painavammalle ja pelkään, että vaakakin näyttää sen. Äiti piilotti vaa'ankin... Ei ole voimia kantaa omaa painoa vaikka paino ei ole noussut.

Näin kuitenkin yksi yö ihanaa unta vanhasta kaveristani. En ole nähnyt häntä moneen moneen vuoteen, mutta tiedän että hänelle on nyt sattunut ikäviä asioita. Hän oli minulle todella tärkeä ja ikävöin häntä edelleen. Unesta en muuta muista kuin, että halasin häntä ja aloin itkemään kun ajattelin mitä hänelle on tapahtunut. Kumma kun siinä unessakin kaipasin häntä ja halusin kertoa hänelle kaiken. Unessa ystäväni yllättyi kun aloin itkemään ja kysyi hymyillen miksi itken, mutta heräsin juuri silloin..

Isän puolen sukulaisia pitäisi tulla käymään Lontoosta. En odota sitä yhtään vaikka sukulaisia he ovatkin. Silloin pitää puhua ja kertoa mitä minä olen tehnyt ja mitä suunnitelmia on. Mutta kun ei ole suunnitelmia. Ei ole edes toivoa suunnitelmista. Mitä sitten sanot? On aina niin vaikeaa puhua vieraille kun ei voi antaa enää suoraa vastausta..

Ottamani 3 unilääketta tuntuvat vaikuttavan jo vähäsen eli taidan lähteä yläkertaan enne kun alan höpisemään kaikkia salaisuuksiani tänne... Kirjoitan huomenna (siis tänään) enemmän, koska haluan vastata Kafin kysymykseen ja pitää ottaa haaste vastaan minkä olen saanut jo ilmeisesti kolmelta ;)