torstai 31. joulukuuta 2009

Hyvää uutta vuotta!


Jes, istun kämppäni lattialla läppäri sylissä ja mietin, että viettääköhän kukaan muu tässä maailmassa uuden vuoden aattoa yksin. Ehkä viettääkin, mutta toivooko kukaan muu, ettei olisi koskaan syntynyt näin monimutkaiseen maailmaan. En vain tiedä miksi en osaa vain viettää uutta vuotta ja jättää kaikki murheet pois yhdeksi päiväksi. Vain tällaisina päivinä huomaa miten yksinäinen ja hylätty on kun yksikään ihminen ei ole toivottanut hyvää uutta vuotta (jos ei oteta blogia mukaan) tai kysynyt mitä aion tehdä tänään. Toisaalta onneksi olen yksin, koska en kestäisi sitä kiusaantunutta oloa jos pitäisi olla näin ahdistuneena jonkun seurassa. Parasta vain olla yksin poissa muiden tieltä...

Olen aina rakastanut ilotulituksia, mutta nyt en jaksa välittää. Tämä päivä ei tunnu miltään. Huomenna pitää vain kääntää kalenteria ja opetella kirjoittamaan uusi vuosiluku.

Juhlikaa minunkin puolesta.

9 kommenttia:

pullero kirjoitti...

mäki vietän yksin uutta vuotta. tai oikeestaa hauvojen kanssa mutta kumminki. yhen uuden vuoden toivotuksen sentään sain vaikka Norjasta asti seki. kieltämättä tässä huomaa miten yksin onkaa. hyvää uutta vuotta sulle vielä uudestaa<3

Tino kirjoitti...

Yksinäisyys ei aina ole pahasta, mutta onhan se ikävää jos toivoo, ettei tarvitsisi yksin olla. Onneksi sinulla on Pupu.

Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä sinulle. Toivottavasti se on parempi kuin mennyt.

Kristina kirjoitti...

Mä vietin yksin. Ja mietin missä olin tasan 2 vuotta sitten ja itkin pikkasen. Ja katsoin raketteja mutta koin ne lähinnä ärsyttäviksi.

tiirara kirjoitti...

Monet viettävät uuden vuoden aatot yksin. Ei kaikilla ole kavereita, joiden mukaan mennä juhlimaan niin, että samalla kokee illan mielekkääksi. Usein sitä kerää itsensä ympärille oman haavetodellisuuden.

Itse haaveilin monta vuotta uudesta vuodesta jossain muualla,koska olin viettänyt monta surullista aattoa yksin kaukana huvituksista. Nyt kokeilin jotain uutta, matkustin ihmisten luokse, ja vaikka oli mukavaa, huomasin ettei kuitenkaan niin mahdottoman ihmeellistä.

Hyvää uutta vuotta sinulle.

anoreksiasta selvinneen äiti kirjoitti...

cassie, onko sinulla enää ketään ystävää jolle voisit soittaa ja pyytää käymään? Tiedätkö, onko jossain joku joka haluaisi tulla mutta pelkää että et halua tavata? Onko masennus ja syömishäiriö vienyt kaikki ystävät? Ei ole helppoa löytää heitä uudelleen, mutta päästäisitkö jonkun lähelle, osaisitko luottaa että joku haluaa tavata sinut ja kelpaat ihan omana itsenäsi?

Olet liian yksin.

Jenni kirjoitti...

Tuntuu, että viime vuoden postauksistasi melkein jokainen särki sydämen. Toivon todella, että tästä vuosikymmenestä tulisi sinulle parempi ja valoisampi. Voi kun löytäisit jossakin uinuvan elämänilosi uudelleen..

Hirmuisesti voimia ja virtuaalihaleja <3

Anonyymi kirjoitti...

Koska sinusta ei "kuulu" mitään, toivon että olet jossain hoidossa.

Et mitenkään voi asua yksin, koska et uskalla käydä ruokaostoksillakaan ja se on sinulle vaarallista.

miss_coco kirjoitti...

Hei, olen lukenut blogiasi jonkin aikaa, mutta nyt uskaltauduin kommentoimaan. Tämä vanha kirjoitus pisti silmääni, koska se kuulosti aivan minulta. Halusin vain sanoa, että et ole ainoa joka on yksin, jos se yhtään sinua lohduttaisi. Toivon sulle kaikkea hyvää ja paljon voimia <3 Jos kaipaat ystävää, ehkä voitaisiin tutustua? :)

Peppiina kirjoitti...

kauanko olet sairastanut syömishäiriötä/häiriöitä? Voimia sulle<33 :)