Olin tänään kaupungilla ja eksyin H&M lasten osastolle. Pikku tytöille on niin ihania mekkoja. Löysin aivan ihanan luonnonvalkoisen mekon, jossa oli kirjailuja edessä. Mahduin suurimpaan lasten kokoon, mutta se mekko näytti
suurelta kun sitä käsissäni hypistelin. Siitä kahta kokoa pienempi oli täydellinen. Sen kokoinen haluan olla. Sen kokoinen olen joskus ollut. Enpä enää.. Se valkoinen mekko oli viattoman ja puhtaan näköinen. Sellainen haluan olla: puhdas ja viaton. Kaikki lihas ja rasva luiden päällä on ylimääräistä. Ylimääräinen on tarpeetonta ja likaista. Kun olen "puhdistautunut" tästä ylimääräisestä rasvasta voin vihdoin hengähtää ja pysähtyä. Silloin tulen olemaan tyytyväinen elämään.
2 kommenttia:
Niinpä ! Pelkään aina että yhtäkkiä alankin taas vetämään jotain keksejä, karkkia, patonkia, suklaata ... D: en tiiä miten selviäisin siitä.
Mulla vähän sama juttu sorbetin kanssa, paitsi että sulatan sitä aina vähän mikrossa ennen syömistä :D Se on sulaneena parempaa (tuntuu kyllä lievästi sanoen tyhmältä laittaa jäinen sorbettipurkki mikroon...)!
Kiitos =) musta tuntuu että näen kuvassa roikkuvaa läskiä, mutta mielummin näyttäisin vieläkin tuolta :< Kamalaa katsoa vanhoja kuvia, ku ntuntuu että on lihonu ihan järkyttävästi
Tuli kyyneleet silmiin ;(
Lähetä kommentti