Toivon, toivon...

En kestäisi elämää enää kauempaa eli tässä olisi "toivomuslistani":

Toivon, että ihmiset lakkaisivat odottamasta asioita minulta.
Toivon, että minun ei tarvitsisi nähdä ja tavata enää yhtää ihmistä. Toisaalta haluaisin, että ystäväni muistaisivat minua välillä teksiviestillä.
Toivon, että lääkäriini ja terapeuttini jättäisivät minut rauhaan.

Toivon, että voisin heittää kännykkäni mereen.
Toivon, että vanhempani eivät olisi niin huolissaan minusta.
Toivon, että voisin itkeä tämän pahan olon pois.

Toivon, että jaksaisin loputtomasti syömättä mitään.

Toivon, että pääsisin painotavoitteeseeni ja pysyisin siinä.
Toivon, että kaikki lakkaisivat tarkkailemasta minua.
Toivon, että voisin lievittää pahaa oloa muuten kuin viiltämällä tai satuttamalla itseäni.

Toivon, että eläminen olisi helpompaa.

Toivon, että lääkkeeni tehoaisivat.

Toivon, että minua ymmärrettäisiin paremmin.
Toivon, että olisi olemassa yksi ihminen johon voisin luottaa ja kertoa hänelle kaiken sensuroimatta mitään. Ja hän osaisi kuunnella ja antaa apua kuin ammattilainen.
Toivon, että minulla olisi joku jolle voisin purkaa pahaa oloa kun tarve vaatii.
Toivon, että ihmiset eivät tuijottaisi minua kuin olisin todella outo.
Toivon, että joku sanoisi minulle että kaikki on kunnossa ja kaikki tulee olemaan hyvin.
Toivon, että terapeuttini oikeasti välittäisi minusta ja haluaisi kuunnella.

Toivon, että menneisyyteni ihmiset muistaisivat minut ja oikeasti välittäisivät minusta.

Toivon, että kuoleminen olisi helpompaa.