Sisällä kyyhötän

On koko ajan sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain ja mennä nautimaan kauniista ilmasta. Aurinko paistaa ja on lämmintä, mutta minä kyyhötän sisällä. Kohta on päivä jo ohi ja minä olen saanut auringon lämpimiä säteitä iholleni vain yhteensä puolen tunnin ajan istuessani pihakeinussa tupakalla. Pitäisi ja Pitäisi mennä ulos, mutta en Halua. Ei minkäänlaista mielenkiintoa mennä ulos. Aurinko ei ole piristänyt minua lainkaan. En vain uskalla mennä tuonne ihmisten täyttämille kaduille. Kaikilla on kivaa kun on kesälomat ja saa syödä jäätelöä sen kunniaksi. Tällaisella kelillä vaatetus on sen mukaista. Minä en kehtaa. Omasta mielestäni minua on liikaa kesävaatteissa ja joka paikasta pullottaa, mutta kadulla minua saatetaan katsoa kieroon. Haluaisin olla se Näkymätön Ninni..

Tänään sain kuitenkin aika paljon aikaiseksi kun kyyhötin sisällä. Vaihdoin mattoja ja imuroin. Siivosin pupun häkinkin vaikka sen just siivosinkin. Pupu osaa sotkea... Vielä pitäisi istuttaa ne sitruunan siemenet, mutta ei jaksa. Katsoin äsken niitä sitruunoita mistä on tarkoitus kaivaa siemenet pois ja istuttaa ne, mutta toinen sitruuna olikin homehtunut kokonaan. Ne oli seissyt avonaisessa muovipussissa 3 päivää keittiön pöydällä.. Just tällein mulle käy aina kun ostan jotainylimääräistä mitä en ole aikonut syödä. Se homehtuu kun en tajua ahdistua siitä ja käydä hypistelemässä sitä sormissani vähän väliä. No, onneksi toinen sitruuna oli vielä elossa ja toivotaan että se selviää huomiseen. Jospa jaksaisin huomenna parin pillerin avulla taikoa itseni puutarhuriksi.

Huomenna taidan huristella pupun kanssa autolla porukoille ja pupukin pääsee nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta. Täällä kaupungissa en uskalla sitä ottaa ulos vaikka se ei ole ikinä yrittänytkään lähteä pakoon, mutta ainahan on mahdollisuus. Porukoilla on häkkikin ulkona.