Tyhjää

En jaksanut millään kirjoittaa eilen. Puntari näytti 300g painon nousun ja masennuin täysin. Miksi annan tän tapahtua? En jaksanut tehdä mitään. Istuin vain sohvalla koko päivän ja luin kirjaa. En jaksanut edes siihen keskittyä. Välillä huomasin, että tuijotin vain sivua ja olin lukevinani. Ei ollut mitään muistikuvaa mitä olin just lukenut. En päässyt kovin pitkälle kirjassa. Kävin illalla lenkillä, koska sitä en jätä välistä vaikka mikä olis. Lenkkiä lukuun ottamatta en saanut mitään aikaseksi ja se oli sen vaa'an lukeman syytä.

En tajua miten se paino on palautunut taas samaan kuin toissapäivänä. Ja söin eilen yli suunnitelmien. En vaan käsitä.

Tänään oon ollu kaupungilla koko päivän. Lähdin ostamaan uutta kalenteria ja sain kulutettua 3,5 tuntia.

BMI15,7

(-300g)

Huoh..

On aika tylsää. En keksi mitään järkevää kirjoitettavaa. Olen koomannut sisällä koko päivän ja pää on ihan tyhjä! Eli mitään luovaa kirjoitusta ei ole luvassa tänään. Tai milloin olenkaan kirjoittaut jotain luovaa?.?... Olen paastonnut eilisen ja tämän päivän, koska on aivan järkyttävä ahdistus päällä tämän viikon syömisistä. Ja eniten siinä suututtaa, että en olisi edes halunnut syödä eikä olisi tehnyt mieli syödä mitään. Kaikki kyyläsi ja oli pakko syödä. Ei ole mun vika, mutt kaikki on aina mun vikaa. Turha valittaa...

Olen lukenut yhtä tosi jännittävää kirjaa melkein vuoden ja sain sen eilen illalla luettua loppuun. Lukemisessa on ollut monen kuukauden taukoja kun välillä ei vaan tee mieli lukea ja joskus iltaisin sammuu ennen kun pää osuu tyynyyn. Nyt talven aikana innostuin todella kirjan lukemisesta ja välillä oli pakko laittaa kirja kaappiin piiloon kun se oli niin pelottava. (En muuten kestä kauhua lainkaan jos joku ei tiennyt.) Mutta kauhukirjoja on ihana lukea kun ne voi laittaa piiloon aina välillä ja kerätä rohkeutta lukea uudestaan :) Tai ei tämä ollut edes kauhu kirja vaan tosi tosi jännittävä.. Nyt harmittaa kun se kirja loppui, mutta perjantaina kävin ostamassa 'Stalinin lehmät' kirjakaupasta ni voisin aloittaa uuden lukemisen. Onko se hyvä?

Heh, aamulla pupu rummutti jalallan eli jotain pelottava oli tapahtumassa. En tiiä mitä mörköjä se täällä asunnossa kuuli tai näki. Mutta jotain se säikähti ja lähti sitten karkuun annettuaan sen "varoitus rummutuksen". Kuulin vaan kun pupun kynnet luisu parketilla ja "kops". Meni vissiin mutka liian pitkäksi kun törmäsi sängyn jalkaan ;) Onneksi ei sattunut. Pupun älykkyysosamäärä pieneni taas parilla pisteellä.. Okei, ei saa olla ilkeä, mutta tämä oli ainut asia mikä hymyilytti tänään. Banaanin palanen kyllä paransi pipin.

Ei nukkumaan ennen lenkkiä

Tekisi kamalasti mieli mennä jo sänkyyn lukemaan. Oon monesti miettiny miten paljon odotan aina päivän aikanan sitä hetkeä kun saan mennä nukkumaan. On ihanaa painaa pää tyynyyn ja lukea mun superhyper jännää kirjaa. Oikeastaan odotan sitä kirjan lukemista enemmän kuin nukkumista. Päivällä on vaikea lukea, koska sammun heti. Ei kivaa..

Mut nyt meen kävelemään tonne pakkaseen ni saan mielenrauhan ennen kun luovutan tältä päivältä.